Midweek Musings 38, 26.08.2026

 Olemmeko valmistautuneet tämän vuoden El Niñon vaikutuksiin? Tässä on lyhyt tarkistuslista.

Malini Shankar

Digitaalinen keskustelu

El Niñosta puhutaan paljon tänä vuonna. Mutta kuinka paljon olemme valmistautuneet? Mitä opetuksia on opittu ja dokumentoitu julkisesti? Vuosina 2009 ja 1998 El Niño pyyhkäisi pois lounaisen monsuunit, ja sitten koillisen monsuunit aiheuttivat tuhoa Etelä-Intiassa. Yhdysvaltain kansallinen merentutkimus- ja hallintovirasto (National Oceanographic and Administrative Administration) oli vuonna 2009 lehdistötiedotteessa todennut, että El Niño -olosuhteet näkyvät tässä merenpinnan lämpötilapoikkeamakuvassa, joka perustuu NASAn Aqua-satelliitin 26. heinäkuuta keräämiin tietoihin Advanced Microwave Scanning Radiometer for EOS:sta (AMSR-E). Nykyisiä tietoja verrataan useilla NOAA-lennoilla lentäneiden Advanced Very High Resolution Radiometer -laitteiden mittaamiin pitkän aikavälin keskilämpötiloihin (1985–1997).

Tälläkään kertaa, vuonna 2026, El Niñon vaikutus ei ole "saapunut", vaan se on tuntunut Intian rannikoilla ja mantereella selkeimmin heinäkuusta 2026 lähtien. Edellinen kesäkausi oli myös ankara – tyypillisesti niin. El Niñon laukaisevat merenalaisten vuorten purkaukset Etelä-Tyynellämerellä, jotka tasapainottavat vuodenaikojen säätä kaikkialla maailmassa. Epätasa-ajan vaihtelut tasapainottavat toisiaan myös maantieteellisesti. Se on hyvin monimutkainen matriisi.

Joten kuinka valmiita olemme kohtaamaan epätasa-ajan sään vaikutukset? Kuuma ja kuiva sää heinäkuussa kaatosateen sijaan? Tämä työntää... sääsyklit vaihtelevat sopimattomiksi vuodenaikoiksi. Vaikutukset kohdistuvat ruokakoriin/ruokaturvaan, asumiseen ja suojaan, evakuointi-infrastruktuuriin ja logistiikkaan, ruoka-asemiin tai keittoihin yhteiskunnan BPL-osille jne.?

Mitä valmisteluja on tehty tulvien estämiseksi kaupungeissa ja maaseutukylissä? Mitä hallinnollisia toimenpiteitä on tehty ruokaviljan varastoimiseksi henkeä kohti? Onko käytössä monikäyttöisiä katastrofisuojia, jotka sopivat hauraille ja vammaisille ihmisille tulvien ennakoimiseksi? Onko katastrofisuojia riittävästi suhteessa väestöön (joka todennäköisesti joutuu siirtymään katastrofien aikana)? Tätä varten meidän on tiedettävä väestö, joka joutui siirtymään viimeisimpien El Niño -ilmiön aiheuttamien tulvien aikana. Mutta meillä ei ole edes vuosikymmenen väestönlaskennan lukuja? "Miten voimme suunnitella infrastruktuuria", sanoo velvollisuudentuntoinen poliitikko, harvinaisen tunnollinen pääministeri.

 Tulevaan tulvaan valmistautuessa on äärimmäisen tärkeää, että jokaisen kansalaisen asunto-omistusasiakirjat digitalisoidaan, jotta tulvan sattuessa ja alkuperäisten asiakirjojen katoamisen yhteydessä dokumentointi auttaa korvausvaatimusten ratkaisemisessa.

 Katastrofisuojien on oltava suunniteltu ja toteutettava siten, että niihin mahtuu mahdollisimman paljon 1000 ihmistä Intian kaltaisessa maassa. Ajattele vain keittiövälineitä, joita tarvitaan massaruoanlaittoon tässä mittakaavassa! Sinulla ja minulla olisi haaste valmistaa 5 litraa teetä kerralla!

 Suojat on ehkä rakennettava paalujen varaan tulvien välttämiseksi sisätiloissa.

 Suojatiloissa on oltava runsaasti ruoanlaittoalueita ja riittävästi tilaa katastrofipakolaisten ruoanlaittoon.

 Evakuointiohjeet on esitettävä monikielisellä viittomakielellä pistekirjoituksen lisäksi; ne on annettava myös pyörätuolia käyttävien hoitajille ja avustajille sekä mielenterveysongelmista, kuten CP-vammasta/spasmeista, skitsofreniasta, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai halvaantuneista henkilöistä/liikuntarajoitteisista henkilöistä kärsiville.

 Suojatiloissa on oltava riittävästi tilaa katastrofipakolaisten nukkumiseen mukavilla patjoilla ilman ilmastointia (eli riittävä ilmanvaihto on oltava).

 Riittävästi ruokaviljaa ja terveellistä ja hygieenistä ruoanlaittoa sekä ravitsemusindeksiin perustuvaa ruokaturvaa. NDMA:n SOP:n mukaan 60 päivän ruoka-annokset on kalibroitava henkeä kohti. ...pidettäväksi ruokavarastona piirikunnan hallinnon hallussa. Intian ylpeydeksi ja kunniaksi on sanottava, ettei Andamaanien ja Nikobaarien saarilla tsunamin iskiessä Aasian tsunamin jälkeisten toipumiskuukausien aikana yksikään ihminen kuollut nälkään. Eräs saarelainen syvällä autiolla Suurella Nikobaarien saarella (Intian eteläisimmällä alueella) elehti oikealla kämmenellään ja kertoi minulle: "Hallinto antoi meille ennen näin paljon kichadia ateriaa kohden, se ei täyttänyt meitä, mutta se riitti, ettei meitä jätetty nälkäisiksi".

 "Puhtaaseen juomaveteen ei ollut pulaa, vaikka sitä säännösteltiin", sanoo toinen kalastaja, joka selvisi tsunamista Tamil Nadussa.

 Yhdessä suojassa on oltava riittävästi käymälöitä enintään kolmelle käyttäjälle tunnissa käymälää kohden. Käymälöiden automaattinen desinfiointi on ajoitettava kolmen henkilön käyttöön tunnissa.

 Käymälöiden on oltava yhteensopivia pyörätuolin käyttäjien, heikkojen ja sairaiden henkilöiden kanssa. Vapaaehtoisten on avustettava vammaisia, heikkoja ja sairaita henkilöitä suojassa käymälöiden käytössä: WC-istuimet/WC-istuimet on kiinnitettävä irrotettavilla korotuspalkeilla liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeiden huomioimiseksi. Iäkkäät ja erittäin hauraat ihmiset tarvitsevat apua wc-istuimelle istumiseen tai sieltä ylös nousemiseen.

 Ehkä on hyvä tietää suunnitella vain vähän katoksiavain hauraille, vammaisille ja vammaisille sekä mielenterveys-/neuro-ongelmista kärsiville ihmisille, joilla on yhteensopiva infrastruktuuri ja vapaaehtoisia sairaanhoitajia on päivystämässä 24/7.

 Kulttuurisensitiivisyyden mukaiset ruokapaikat on suunniteltava maantieteellisesti. Esimerkiksi lokakuussa 2009 Pohjois-Karnataka tulvi ja runneltiin jättäen tuhansia kodittomiksi. Jos heidät majoitetaan katastrofisuojiin ja heille annetaan ruokaa, kuten vehnää, Jowarin sijaan, heille saattaa kehittyä hormonaalisia häiriöitä, jotka pahentavat tilanteen stressiä. Samoin kalastajat tarvitsevat kalaa ja riisiä kolme kertaa päivässä; hiilihydraattimäärällä ei ole heille väliä, koska he polttavat niin paljon kaloreita kalastaessaan. Joten paikallinen ruoka on kompromissiton alue. Sitä kutsutaan kulttuurisensitiiviseksi ruokaturvaksi katastrofien lieventämisen kielellä.

 Patojen ja tekoaltaiden lieventäminen auttaa merkittävästi tulvien ja muiden El Niñon vaikutusten – kuten mutavyöryjen, maanvyörymien, äkkitulvien, tulvien, vesiperäisten tautien ja vastaavien lääketieteellisten valmiuksien – lieventämisessä.  Onko etsintä- ja pelastushenkilöstölle annettu kertauskursseja ja koulutusta jokaisessa kylässä?

 Onko etsintä- ja pelastustoiminnan logistiikkaa ja laitteita päivitetty ja ylläpidetty?

 Kansalaiset voivat myös valmistautua digitalisoimalla omat lakisääteiset asiakirjansa – omaisuusasiakirjoista henkilöllisyystodistuksiin, passeihin, vakuutuskortteihin/papereihin jne. – hyvissä ajoin ennen tulvan alkua. Tätä varten tarkkojen varhaisvaroitusjärjestelmien ja sääennusteiden käyttö on kriittisen tärkeää.